Miten ikä vaikuttaa uneen?

Keski-ikäisenä ja ruuhkavuosissa ajattelin, että eläkkeellä sitten on aikaa nukkua. No – vielä en ole eläkkeellä, mutta lapset ovat lentäneet pesästä ja sitä omaa aikaa alkaa olla enenevässä määrin. Aikaa nukkua siis.

Mutta paskat – kun ei nukuta, ei vaikka olisi siihen aikaakin. Tulee kyljet kipeäksi pelkästä ajatuksesta viettää puoli päivää vuoteessa.

Uni muuttuu, kun ikä muuttuu. Uni alkaa muuttua ensin vaihdevuosien aikoihin, niin naisilla kuin myös miehillä. Naisille tulee kuumia aaltoja ja miehet alkavat ramppaamaan eturauhasvaivoissa vessassa. Uni häiriintyy ja jatkoa seuraa.

Kerron tässä postauksessa muutamasta tärkeimmästä iän tuomasta unimuutoksesta sekä siitä, mistä muusta kuin synttäreiden lisääntyneestä määrästä kaikki johtuu.

Tämä juttu ei ole sovellettavissa kaikkiin samalla tavalla. Osa meistä nukkuu iästä riippumatta aina hyvin, osa taas huonommin. Iän karttuminen ei tarkoita väistämättömiä huonosti nukuttuja öitä, vaikka joskus se sitäkin voi olla.

Miten ikä muuttaa unta.

Ikä alkaa vähitellen vaikuttaa nukkumiseen siinä 50-55 vuoden iässä. Toisilla enemmän ja toisilla ei vielä lainkaan. Nykyajan 60-vuotias on fyysisen kuntonsa puolesta verrattavissa entisaikojen nelikymppiseen, mikä tarkoittaa sitä, että uneen vaikuttavat fysiologiset muutokset eivät käytännössä tunnu vielä missään. Mutta 70-75 -vuoden iässä alkaa sitten jo todennäköisemmin tuntua.

• Ikä muuttaa unen rakennetta

Syvän unen määrä vähenee, samoin kevyemmän Rem-unen, unisyklitkin lyhentyvät. Toisaalta tiedetään, että vaikka syvän unen määrä vähenee, sen laatu pysyy sentään melko lailla entisellään. Yhtä kaikki alkaa tuntua siltä, että unen määrän vähetessä se ei virkistäkään samalla tavalla kuin ennen.

• Iän myötä vuorokausirytmi tuppaa aikaistumaan. Aikaistuneen vuorokausirytmin haitat ovat enimmäkseen sosiaalisia, elimistölle siitä ei ole haittaa. Vaan harmittaahan se, kun ei jaksa illalla juhlia ja aamulla pitää keitellä kahvinsa hiiren hiljaa, että toiset saavat nukkua.

Jos aikainen lintu haluaa myöhäistää sisäistä kelloaan, siihen ei iltavalvominen auta. Ei auta, koska ei vaan jaksa valvoa. Sen sijaan voi kokeilla kirkasvalolamppua iltapäivällä tai aikaisin illalla. Muutoinhan kirkasvalolamppua suositellaan käytettäväksi vain aamukahvin aikaan.

• Melatoniin eritys vähenee iän myötä. Melatoniini auttaa meitä nukahtamaan ja se myös pitää meitä aamuyölläkin unessa. Aamuyöllä lyhyet heräämiset toki kuuluvat aikuisen normaaliin uneen, mutta melatoniinipitoisuuden ollessa vähäinen, heräämisiä on enemmän ja lisäksi voi helpommin jäädä valvomaan eikä nukahda enää uudelleen.

Tiedetään, että melatoniini eritys alkaa muuttua 55-60 -ikävuoden jälkeen. Mutta tässä, jos missä on paljon yksilöllisiä eroja. Lisää tuota unihormonia voi ottaa purkista, vaikkakaan purkkituote ei koskaan ole ihan sama kuin itse tehty. Mutta kokeilla sopii, haittaa siitä ei ole. Pitkävaikutteinen valmiste saattaa pitää aamuöiset heräämiset paremmin aisoissa.

• Iän myötä unen tarve hiukan vähenee, vaikkakaan muutos ei ole kovin merkittävä. Päikkäreiden nukkuminen on ihan ok, mutta niihin käytetty aika tulee laskea mukaan vuorokautiseen nukkumismäärään. Eli seitsemän tunnin vuorokautinen unen tarve tarkoittaa kuuden tunnin unia, mikäli nukut tunnin päiväunet.

Täältä voit lukea, mistä tietää nukkuuko riittävästi: Mistä tiedät nukutko tarpeeksi?

Ja tästä löytyy ohje, miten päikkärit otetaan oikeaoppisesti: Kannattaako päikkärit ja osaatko ottaa avainunet?

• Unihäiriöiden tiedetään lisääntyvän iän myötä. Esimerkiksi sellaiset asiat kuin uniapnea, levottomat jalat tai yölliset liikehäiriöt ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä. Näiden (ja muidenkin unihäiriöiden) mahdollisuus on hyvä pitää mielessä, mikäli olet jo kokeillut lääkkeettömiä unen huollon konsteja ja niistä huolimatta olet päivällä aivan väsynyt.

• Vanhetessa tahtoo tulla sairauksia, vaivoja, särkyjä, kolotuksia ja niihin lääkkeitä. Huonolla tuurilla tarvitaan lääkkeitä lääkkeiden sivuvaikutusten hoitoon. Tässä kierteessä ei ole ihme, jos nukkuu huonosti. Lääkärin kanssa kannattaa uni ottaa puheeksi, sillä esim. vaihtamalla lääkettä tai muuttamalla annosta voi hyvinkin olla mahdollista parantaa unta.

• Viimeisempänä, mutta ei vähäisempänä asiana ikä tuo muutoksia unihygieniaan. Tällä ei tarkoiteta sitä, kuinka usein vaihtaa lakanat, vaikka sitäkin tuo voi tarkoittaa.

Unihygienialla tarkoitetaan enemmänkin sitä, miten paljon liikut päivän aikana (jos ei liiku, ei nukuta), tuleeko otettua liian pitkät päiväunet, kuinka usein ja mitä syöt, murehditko asioita ja stressaatko huomista? Unihygieniaa on myös sopivan lämpöinen makuuhuone, hyvä peite, patja ja tyyny, nukkuessa pitää olla hiljaista ja rauhallista eikä valoisaakaan saa olla.

Ikä siis muuttaa nukkumista. Mutta ikä yksin ei pakota meitä valvomaan ja olemaan väsynyt. No, 90-vuotiaista en niin tiedä, heillä ehkä on lupa olla vähän väsyneitäkin. Vaikka kaikkia ei tunnu väsyttävän siinäkään iässä.

Lisää unesta voit lukea täältä: Unettomuus ja uni. Mitä jokaisen on hyvä tietää.

Jos haluat lukea juttujani lisää, tilaa yllä olevasta painikkeesta ilmoitus sähköpostiisi, kun olen saanut uuden tekstin aikaiseksi. 

Jos tykkäsit, jaa linkki ystävällesi alla olevien nappuloiden avulla