Oletko jo kokeillut parvekkeella nukkumista?

Ulkona nukkuminen on nyt muotia. Yönsä voi viettää riippumatossa, teltassa, puiden välissä roikkuvassa Tentsile-teltassa, laavussa tai vaikka patjalla tai havuilla paljaan taivaan alla.

Ohjeita, vinkkejä ja välineitä löytyy vaikka minkälaisia. Nukkumapaikan vuokraaminen Metsähotellista on sekin yksi vaihtoehto. Hyvä keino päästä kokeilemaan erilaisia yöpymisvaihtoehtoja ilman, että tarvitsee ostaa mitään (paitsi vuokrata se itse yöpymispaikka)

Suomen Ladun "Nuku yö ulkona"-haaste on jo kohta kymmenen vuoden ikäinen. Tänä vuonna tuo haasteyö on elokuun 27. Itse sain idean ulkona nukkumisesta juurikin tuosta haasteesta, vaikka loppujen lopuksi olen aika harvoin viettänyt ulkona juuri tuota kyseistä yötä.

Nyttemmin somessa liikkuu myös " nuku 100 yötä ulkona" -haaste. Mutta siinä on minulle liikaa. Oma nukkumiseni ei voi olla suorittamista. Minun on myös saatava nukkua sisällä huonolla ilmalla tai jos muuten vaan alkaa makuuhuone tuntua mukavammalta.

Oma ulkonukkumispaikkani on parveke. Tänä vuonna kannoin patjani sinne kesäkuun yhdestoista päivä. Ihan vaan siitä syystä, että kansanperinteen mukaan 10.6 -jälkeen istutetut kesäkukat säästyvät hallalta. Olen päätellyt, että päivämäärä pätee myös meihin hieman rupsahtaneisiin kukkasiin.

Ennen parvekkeelle siirtymistäni nukuin talon päädyssä kuistilla. Kokonaan paljaan taivaan alla. Tämä siitä syystä, että tuo kuisti on länsipäädyssä niin, että auringonlaskun säteet eivät juhannuksen aikaankaan enää osu nukkuvan silmiin ja aamuisin on hämärämpää.

Mutta nyt kuisti on hylätty lopullisesti. Koska isäntä näki parin kilometrin päässä sudenroikaleen jolkuttelevan keskellä tietä. Pari viikkoa sitä ennen veljeni pihakamera tallensi lajin edustajan, joka kävi tutustumassa pihan koiratarhaan ja paluumatkalla kävi nuuskuttamassa talon nurkalla.

Ilveksiä ja karhuja täällä on jo ennestäänkin, mutta susi uutena tuttavuutena ei innosta yhtään. Ei sen puoleen, että olisin sudelle mikään herkkuateria: lihasta ei isommin ole ja rasva eltaantumaan päin. Mutta pahoitan mieleni, jos nappaa koirani.

Niinpä sitten siirryin vakituisesti parvekkeelle. Samalle, jossa jo viime kesänä nukuin monta yötä.

Tästä löytyy lisää asiaa unesta ja nukkumisesta: Unettomuus ja uni. Mitä jokaisen on hyvä tietää.

Oletko jo kokeillut parvekkeella nukkumista?

Pääperiaatteeni on selvitä mahdollisimman vähillä investoinneilla asian suhteen. Ja olen kyllä pärjännytkin.

Kannoin vieraspatjan lattialle. Hain lämpöisen peiton ja varapeiton käden ulottuville. Katosta roikkuva hyttysverkko on ainoa investointini, toissakesältä. Ihan koska parvekkeen kattolautojen yläpuolelle saattaa ilmestyä kesän aikana ampiaispesä. Ampiaisista ei tosin ole haittaa ollut, kunhan ei ala täristelemään talon rakenteita.

Aurinko asettaa hiukan haastetta, sillä pohjoispuolen parvekkeelle paistaa juhannuksen aikaan aurinko illalla viimeisenä, eli klo 23.00 saakka. Ja kun aurinko on juuri laskenut, se nousee kolmen tunnin kuluttua ja tuikkaa säteensä parvekkeen toiselta reunalta samaiselle talon pohjoiselle seinustalle.

Tämän ongelman olen yrittänyt ratkaista asettamalla maton kaiteelle niin, että säteet eivät osu silmiin. Hiukan olen harkinnut silmälappujen hankkimista, mutta ehkä en sentään.

Aurinko ei ole kuitenkaan paha asia. Auringon valo säätelee nimittäin ihmisen biologista kelloa. Aamuyön tunteina melatoniinin eritys vähenee valon lisääntymisestä johtuen. Käytännössä tämän vaikutuksen olen huomannut siten, että ylös noustessa ei väsytä ollenkaan kuten normaalisti.

Toki nukun ulkona muutoinkin todella sikeästi, joten silläkin varmasti on vaikutusta aamun virkeämpään olotilaan.

Mikäli yöllä herää, on mukava kuunnella yön ääniä ja loppukesällä yön hiljaisuutta. Ihan keskellä yötä on aika hiljaista, korkeintaan yksi tai kaksi lintua laulaa sydämensä kyllyydestä. Aamuyöllä auringonnousun aikaan linnuilla alkaa konsertti ihan parhaasta päästä.

Lintujen laulukonsertti ei minua haittaa (paitsi rastaan räksytys, mutta ne tuntuvat nukkuvan yöllä). Päinvastoin, kun on päättänyt kuunnella sitä oikein keskittyneesti, huomaa nukahtaneensa varsin sukkelaan.

Kaiteen raosta pystyy katselemaan pihalla liikkuvia otuksia (todennäköisempiä ovat kettu, supi, kissa, peura tai rusakko). Niitä odotellessa tahtoo vaan uni yllättää ja tämäkin homma jää vaiheeseen.

Sateella nukkuminen on ihan parasta. Ilma on raikasta ja varsinkin alkukesästä koivunlehtien tuoksu on mahtavaa.

Tämmöiselle hienohelmalle ja heikkohermolle parvekkeella nukkuminen on helppoa ja turvallista. Jos tulee kylmä, kova ukonilma tai muuten vain alkaa pelottamaan, aina pääsee sisälle turvaan. Uni ei ehdi häiriintymään etkä virkisty turhia makuuhuoneeseen siirtyessä.

Kännykänkin saa lataukseen oven pieleen ja herätyskellon johdon päähän samaten. Ilman sähköä kun ei nykyihminen näköjään pysty enää nukkumaan.

Jotain olen tähän hommaan sentään invstoinutkin, niistä voit lukea lisää täältä: Parvekkeella nukkujan kaksi tärkeintä investointia 

Nämä asiat kannattaa huomioida parvekkeella nukkuessa

• patja pitää olla kunnollinen. Vanhalla kuoppaisella lituskalla tai litteällä retkipatjalla tulee selkä kipeäksi.
• Auringonsäteet silmissä ei pysty nukkumaan. Aurinkovarjo tai matto kaiteella saattaa siis olla tarpeen. Myös kaupasta ostettavia uninaamioita eli silmälappuja voi kokeilla.
• Peite tai makuupussi pitää olla lämmin. Lisäksi kannattaa pitää vierellä, käden ulottuvilla, lisäpeitettä/villahuopaa, jonka voi unentokkurassa vetää päällensä kylmän yllättäessä. Aamuyöllä voi joskus lisälämmitys olla tarpeen.
• Vuodevaatteet kostuvat ulkona. Myös keskikesällä ja helteellä. Tästä syystä peitto ja patja on syytä nostaa päiväksi sisälle. Jos ei ihan joka päivä, niin ainakin muutaman kerran viikossa.

Itse olen suunnitellut yläkerran aulaan, parvekkeen oven pieleen paikan patjalle. Peitteen levitän päiväksi rappujen kaiteelle. Aamulla herätessäni nostan patjan oven sisäpuolelle ja peiton viereiselle rapunkaiteelle. Aikaa tähän ekstratouhuun kuluu 20 sekuntia.

Patjassa on kuminauhalakana, joten sekin pysyy tässä menossa paikoillaan ihan itsestään.

• Älä luovuta yhden huonosti nukutun yön jälkeen. Useinkaan ei ihan ensimmäinen yö, eikä aina toinenkaan yö ulkona mene suunnitelmien mukaan. Varusteissa voi olla parantamisen varaa tai kylän mopopojilla kokoontumisajot.
•  Kuka yleensäkään nukkuu uudessa ja oudossa paikassa heti ensimmäisen yön sikeästi. Siksi kannattaa ottaa maltilla ja nukkua vähintäänkin kaksi yötä ulkona. Tai viettää välillä yö sisällä ja kokeilla parempana hetkenä uudelleen.

Itse pysyn jatkossakin parvekkeella, hyvällä patjallani. Lapsena ja nuorena olen nukkunut paljon teltassa, nykyisin saan siitä selän kipeäksi. Riippumatossa nukkuminen huimaa jo pelkästä ajatuksesta. Laavussa on kusiaisia ja hyttyset kiusaa taivasalla nukkujaa.

Haastan Sinutkin kokeilemaan ulkona nukkumista. Jos taas jo nukut ulkona, minkälaisia kokemuksia sinulla on?

Lisää vinkkejä alkuu pääsemiseksi löytyy täältä: Oletko kokeillut ulkona nukkumista? Kun varmistat nämä 7 asiaa, yösi onnistuu.

Kiitos, jos jaat tämän ystävillesikin: