Onko Sinulla näkökulman vaihtamisen taito?
Oletko optimisti vai pessimisti? Todennäköisesti olet jotain siltä väliltä, mutta jompaankumpaan suuntaan taipuvainen kuitenkin.
Tiedetään, että optimistisesti ajattelevat ihmiset elävät pidempään kuin myrtsinaamat. Optimismi antaa energiaa ja muutenkin positiivisesti ajattelevan ihmisen elo on pessimistipersoonaa kevyempää.
Voisi ajatella, että kaikkien kannattaisi olla optimisteja, mutta persoonaansa ei niin vaan voi vaihtaa. Optimisti-pessimisti -taipumus kumpuaa nimittäin jostain syvältä, eikä asiaa pelkällä päätöksellä voi muuttaa.
Itse edustan paremmin tuota pessimistipuolta. Positiivisesti ajatellen pessimisti ei kylläkään pety, eli jotain hyvää tässäkin puolessa.
Mutta onneksi on olemassa näkökulman vaihtamisen taito. Sitä voi harjoitella ja sen avulla kunnon pessimistikin saa siirrettyä itseään kevyemmälle vaihteelle. Optimismia voi siis opetella.
Vanha vertaus puoliksi tyhjistä ja täysistä juomalaseista on sinulle varmasti tuttu.
Näkökulmaa vaihtamalla en ole saanut omaa puolityhjää lasiani puoliksi täyteen. Sen sijaan olen ottanut käyttöön pienemmän lasin, ja tadaa- nyt se sama nestemäärä täyttää lasin piripintaan.
Tosin joskus läikkyy vähän yli, mutta harjoitus tässäkin asiassa auttaa.
Miten näkökulman vaihtamisen taitoa pystyy treenaamaan, kerron siitä tässä jutussa lisää.
Onko sinulla näkökulman vaihtamisen taito?
Näkökulman vaihtaminen ei ole mikään uusi keksintö, vaan ajatus on lähtöisin jo antiikin filosofeilta. Psykoterapiaan näkökulman vaihtamista tarkoittava termi (reframing) ilmestyi 1950 -luvulla.
Itse asiassa kaikki ihmiset osaavat vaihtaa näkökulmaa. Toisilta se sujuu vähän kuin itsestään, toiset joutuvat harjoitelmaan vähän enemmän.
Näkökulman vaihtaminen auttaa
- lisäämään omaa hyvinvointia ja mielen joustavuutta silloin, kun jokin tilanne ja asia ärsyttää
- sosiaalisessa elämässä. Yhteiselämä toisten kanssa edellyttää kykyä kuvitella, mistä näkökulmasta toinen ihminen asioita tarkastelee.
- lisää empatiaa muita kohtaan
- auttaa masentuneessa mielialassa: voi ajatella esimerkiksi, että nyt on kerrankin aikaa hidastaa vauhtia ja etsiä elämään uusia uomia. On aikaa pitää huolta itsestään ja kerätä voimia.
Arjen harmittavissa tilanteissa on usein muutaman sekunnin ennakkoaika, jolloin ehtii miettiä omaa suhtautumistaan.
Esimerkiksi, jos kaupassa näet kiukuttelevan pikkukoululaisen ja tälle tiuskivan äidin. Pienen hetken aikana ehdit päättää, ärsyynnytkö itse ja vihastutko vai vaihdatko kenties näkökulmaa.
Jos valitset ärsyyntymisen, oma mielialasi laskee ja puhiset kiukkuasi vielä kotonakin. Voit myös päättää ajatella asiaa toisesta näkökulmasta: et tiedä mitä kaikkea äidille ja lapselle on tänään tapahtunut. Ehkä huolia koulussa, kotona tai töissä. Ehkä sairautta, rahapulaa, väsymystä ja nälkä. Olisitko niissä tapauksissa heille kiukkuinen?
Kun näitä ennakkopäätöksiä harjoittelee, näkökulman vaihtaminen tulee automaattisemmaksi. Vähitellen huomaat tekeväsi tätä ilman sen suurempaa ajatustyötä.
Näkökulman vaihtamisesta on apua myös silloin, kun toisen ihmisen käytös itseä kohtaan harmittaa tai tuntuu epäreilulta.
Jäät pohtimaan ikävältä tuntuavaa asiaa omalta kannaltasi ja mietit, miksi tilanne on tähän ajautunut. Siinä sitten ajatusten velloessa voi mennä päivä tai yö tai monta päivää kokolailla pilalle.
Tämmöisessä tilanteessa näkökulman vaihtaja pohtii ensiksi
- mitä tällä toisella ihmisellä on oikeasti meneillään ja miltä hänestä tuntuu? Mikä hänen käytöksensä takana oikeasti on?
Ja sen jälkeen jatkaa:
- mitkä asiat minulla nyt on hyvin? Onko oikeasti omat asiani nyt huonosti?
- Mitä väliä? Onko tällä asialla merkitystä kokonaisuuden kannalta ja pitkässä juoksussa? Kannattaako minun pilata tällä asialla omaa elämääni?
Neljä näkökulman vaihtamisen harjoitusta
1. Kiitollisuuspäiväkirja
Iltaisin kirjoitat tai vähintäänkin mietit kaikki ne asiat, joista tänään saat olla kiitollinen.
Kiitollisuuspäiväkirja voi joissain tilanteissa olla varsin haastava: jos vaikka elämä on juuri vetänyt maton jalkojesi alta tai muuten mieli on masennuksen puolella. Silloin aloita harjoituksesta kaksi.
2. Kolme asiaa, jotka onnistuivat tänään hyvin/ niin kuin niiden pitikin.
Nämä kolme asiaa pystyy nimeämään ilman suuria kiitollisuuden tunteitakin. Mieti näitä illalla nukkumaan mennessä, kun päivän tapahtumat ovat vielä hyvin mielessä.
Toistamalla onnistuneiden asioiden nimeämistä, alkaa pikkuhiljaa kiitollisuuden tunteitakin herätä.
Tämä harjoitus sopi hyvin myös lapsille opetettavaksi.
3. Ärsyyntymisen ja kiukun puskiessa päälle, pysähdy ajattelemaan muuttamaksi sekunniksi. Päätä, kumman vaihtoehdon valitset: ärsyyntymisen vai näkökulman vaihtamisen. Tähänkin oppii harjoittelemalla.
4. Muista huumori. Näe tilanteissa hauskat puolet. Lue tai kuuntele välillä kevyistä asioista. Lue vitsikirjoja. Kaiken ei aina tarvitse olla niin vakavaa.
Huumori on hyvä keino selviytyä vaikeista tilanteista tai vaikeista ajoista. Mutta se jos mikä vaatii näkökulman vaihtamisen taitoa.
Huumoria käyttäessään joutuu ottamaan etäisyyttä asioihin ja tarkastelemaan niitä uudesta ja erilaisesta näkökulmasta. Silloin huomaa, että ei ole vaikeassa tilanteessa jumissa, vaan on olemassa toinenkin näkökulma.
Minkälainen näkökulman vaihtamisen taito sinulla on?
Saatat olla kiinnostunut myös näistä: Hyväksytkö kehosi sellaisena kuin se on?
Nämä viisi asiaa on oltava kunnossa, kun muuttaa elämäntapojaan!
Jos tykkäsit, jaa ystävillesikin: